Työnopastus on parasta ennakoivaa työturvallisuustoimintaa

Myös työhön liittyvät uhkat, vaarat, häirintä- ja väkivaltatilanteet otettava huomioon

Työhön opastaminen tai lyhyemmin työnopastus varmistaa, että työntekijä hallitsee sen, mitä tekee työssään, osaa toimia myös häiriö- ja poikkeustilanteissa sekä tuntee käyttämänsä koneet ja laitteet.

Työhön opastaminen on siis työhön perehdyttämisen se osa-alue, joka tapahtuu sorvin ääressä. Perehdyttäminen ja työhön opastaminen tukevat toisiaan. Pe­reh­dyt­tä­mi­sel­lä tar­koi­te­taan toimia, joi­den avul­la uusi työn­te­ki­jä op­pii tuntemaan työpaikkansa, sen ta­vat, ih­mi­set ja työ­hön­sä liit­ty­vät odo­tuk­set – opastamisella taas toimia, joiden avulla työntekijä hallitsee työnsä.

Työnopastus on työpaikoilla erittäin tärkeää ja vastuullista toimintaa – ja monen mielestä parasta ennakoivaa työturvallisuustoimintaa. Hyvällä työnopastuksella voidaan ehkäistä myös uusia uhkia, esimerkiksi tieturvaan liittyviä riskejä, väkivaltatilanteita, häirintää ja työntekijän liiallista kuormittumista.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Esimerkiksi tietosuojaa ja tietoturvaa koskeva uusi lainsäädäntö (EU:n laajuinen tietosuojalaki GDPR) on tarpeen kerrata myös pitkään organisaatiossa palvelleille ja korostaa sen merkitystä uusia työntekijöitä opastettaessa.

Työelämä on isossa murroksessa. Muun muassa opetusalalla ja hoitotyössä häirintä ja väkivallan uhka ovat yhä yleisempiä ongelmia, ja niiden ehkäisy sekä niistä ilmoittaminen on otettava esille työnopastuksessa. Uudet työntekijät on tutustutettava työpaikan sovittuihin toimintamalleihin. Näillä aloilla käytetään paljon myös sijaistyövoimaa, ja heidän opastaminen työtehtäviin on tärkeää.

Erilaiset puutteet työnopastuksessa ovat yleisiä työtapaturmien syitä. Tyypillisimpiä työtapaturmia ovat liukastumiset, kaatumiset ja putoamiset. Vuonna 2017 palkansaajille sattui yhteensä 127 991 työtapaturmaa, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan perehdyttämään työntekijän työoloihin ja opastamaan työtehtäviin, työvälineiden oikeaan käyttöön ja turvallisiin työtapoihin. Jokainen uusi työntekijä on opastettava työhönsä. Erityisen tärkeää opastettavien kohderyhmä ovat nuoret ja uraansa aloittelevat työntekijät.

Työnopastuksen tulisi kuitenkin olla arkea aina, kun työssä tai työoloissa tapahtuu muutoksia. Joskus työnopastus on tarpeen vaikkapa palattaessa lomalta.

Milloin työhön opastamista tarvitaan?

• Kun työ on te­ki­jäl­leen uusi.
• Kun työ­teh­tä­vät vaih­tu­vat.
• Kun työ­me­ne­tel­mät muut­tu­vat.
• Kun alalle tulee uutta lainsäädäntöä (esimerkiksi EU:n tietosuojalaki)
• Kun han­ki­taan ja ote­taan käyt­töön uu­sia ko­nei­ta, lait­tei­ta ja ai­nei­ta.
• Kun työ tois­tuu har­voin.
• Kun tur­val­li­suus­oh­jei­ta lai­min­lyö­dään.
• Kun työ­pai­kal­la sat­tuu työ­tapa­tur­ma tai ha­vai­taan am­mat­ti­tau­ti.
• Kun an­ne­tus­sa työn­o­pas­tuk­ses­sa ha­vai­taan puut­tei­ta.
• Kun ti­lan­ne poik­ke­aa ta­van­o­mai­ses­ta.
• Kun ha­vai­taan vir­hei­tä toi­min­nas­sa ja puut­tei­ta tuot­tei­den ja pal­ve­lu­jen laa­dus­sa.

Työpaikan pelisäännöt selviksi

Työnopastuksen – kuten myös opastusta laajemman perehdyttämisen – tueksi on syytä olla kirjallinen suunnitelma, jolloin on helppo edetä loogisessa järjestyksessä ja seurata opastamisen etenemistä. Suun­nit­te­lu myös sääs­tää ai­kaa itse opas­tus­ti­lan­teel­le ja toi­mii sa­mal­la muis­tin tu­ke­na.

Suun­ni­tel­mas­sa tu­lee olla myös pe­reh­dy­tyk­sen seu­ran­ta ja ar­vi­oin­ti, sil­lä niil­lä var­mis­te­taan mää­ri­tel­tyi­hin ta­voit­tei­siin pää­se­mi­nen. Do­ku­men­tit alle­kir­joi­te­taan pe­reh­dy­tyk­sen tai opas­tuk­sen päät­teek­si. Do­ku­men­tit on ol­ta­va esi­mie­hen hal­lus­sa.

Opastuksen tuloksia on seurattava ja arvioitava:

• Saavutettiinko tavoitteet?
• Miten suunnitelma muuten onnistui?
• Mikä meni suunnitelman mukaan?
• Mikä ei mennyt suunnitelman mukaan?
• Mitä tulisi muuttaa, korjata tai tehdä toisin?

Opastussuunnitelma perustuu yleensä työn vaaroista tehtyihin selvityksiin. Työntekijä opastetaan tunnistamaan vaarat ja menettelytavat, joilla vaaratilanteita on mahdollista ehkäistä. Eri­lai­siin häi­ri­ö­ti­lan­tei­siin sekä puh­dis­tus- ja huol­to­töi­hin on laa­dit­ta­va kir­jal­li­set oh­jeet, joi­ta voi­daan käyt­tää opas­tuk­ses­sa. Esimerkiksi havainnollistavat valokuvat tai kaaviot helpottavat poik­ke­a­vien ti­lan­tei­den oh­jeis­tuk­ses­sa.

Työnopastuksessa kannattaa käyttää myös tarkistuslistaa, jonka avulla on helppo varmistaa, että kaikki työhön liittyvät oleelliset asiat on käyty läpi.

Opastuksen suunnittelussa voi käyttää seuraavaa runkoa:

• Mitä tavoitteita perehdytykselle asetetaan: työn tärkeimmät tavoitteet, tehtävät ja työvaiheet?
• Mitä asioita opastukseen sisällytetään: opastuksen keskeinen sisältö?
• Mitkä asiat käydään pinnallisesti, mitkä perusteellisemmin läpi: mitä opastettavan on tiedettävä, ymmärrettävä ja miten osattava toimia?
• Miten sisältö jaksotetaan: miten asiasisällöt jäsennellään ja jaksotetaan loogiseksi kokonaisuudeksi?

Organisaatioilla on yleensä tukimateriaalia, jota voidaan käyttää työnopastuksessa. Vanhat materiaalit kannattaa päivittää ja pitää ajan tasalla.

Opastuksen tukimateriaalia ovat esimerkiksi:

• käsi­kir­jat, ma­nu­aa­lit
• kaa­vi­ot, poh­ja­pii­rus­tuk­set
• työ­tur­val­li­suus­oh­jeet
• opas­tus­oh­jeet
• käyt­tö­oh­jeet
• lä­hel­tä piti -ra­por­tit
• pro­ses­si­ku­vauk­set
• esit­teet, tuo­te­se­los­teet
• ris­kien ar­vi­oin­nit
• erilaiset sivustot
• valo­ku­vat, vi­de­ot

On tärkeää, että työhön opastettavaa kannustetaan aloitteellisuuteen ja omatoimisuuteen. Työnsä hallitseva ja työhönsä sitoutunut henkilö yleensä kantaa vastuuta osaamisestaan kysymällä, kertaamalla ja ottamalla selvää, jos on epävarma jostakin asiasta.

Työpaikan pelinsäännöt on hyvä tehdä selviksi myös työnopastuksessa. Työntekijä on opastettava tunnistamaan esimerkiksi häi­rin­tä ja epäasiallinen kohtelu ja neuvottava, miten tulee toimia väkivallan uhatessa tai henkisen kuormituksen kasvettua liiallisuuksiin.

Työpaikan työsuojeluhenkilöstön osaaminen kannattaa hyödyntää, jot­ta työ­suo­je­lu­a­si­at nivoutuvat luon­te­vas­ti osak­si työn­o­pas­tus­ta.

Erityisiä turvallisuustoimia tai erityistä ammattitaitoa vaativiin töihin yrityksillä on omia työlupakäytäntöjä. Työlupa perustuu työn riskien arvioinnin pohjalta laadittuun ohjeeseen. Työlupakäytännöt koskevat paitsi yrityksen omia työntekijöitä myös ulkopuolisia työntekijöitä. Joidenkin töiden ja työtehtävien tekemiseen vaaditaan määrätty pätevyys.

Esimies vastuussa opastuksesta

Esimies on vastuussa työnopastuksesta. Hän voi delegoida tehtävän toiselle työntekijälle, mutta vastuu säilyy kuitenkin esimiehellä.

Usein isoissa yrityksissä tai esimerkiksi julkishallinnossa työnopastuksesta vastaavat tehtävään koulutuksen saaneet työntekijät. Työnopastajille on tarjolla 1–2 päivän koulutuksia, mutta pk-yrityksissä sellaisille osallistuminen on harvinaista. Niissä hyvin usein opastuksen hoitaa kokenut, pitkään organisaatiossa ollut työntekijä. Tällöin on tietysti riskinä, että kokeneen työntekijät mahdolliset väärät työtavat siirtyvät uudelle työntekijälle.

Työnopastajan on tunnettava työsuojeluun liittyvä lainsäädäntö ja määräykset sekä erityisesti oman alaansa ja kyseiseen tehtävään liittyvät asiat. Hyvä työnopastaja korostaa turvallisia työtapoja ja työssä mahdollisesti esiintyviä vaaratekijöitä. Työnopastajan on hallittava hyvin työntekijälle opettamansa asiat.

Työnopastus on tärkeä vaihe esimerkiksi ehkäistäessä rasitusvammoja. Työn vaarojen poistamisen lisäksi opastajan on annettava tietoa ergonomisista työtavoista, -liikkeistä ja -asennoista.

Työnopastukseen kuuluu myös liiallisen henkisen kuormituksen torjuminen ja esimerkiksi väkivalta- tai häirintätilanteita koskevien käytänteiden selvittäminen ja niistä tapahtuvan raportoinnin läpikäyminen.

Mitä sanoo laki?

Työturvallisuuslaki (Työturvallisuuslaki 738/2002) velvoittaa työnantajaa antamaan työntekijälle riittävän opastuksen työhön, työtehtäviin ja työoloihin sekä varmistamaan, että työntekijä on ymmärtänyt opastuksen.

Opastusta ja ohjausta on annettava myös työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi. Niin ikään ohjausta ja opetusta on annettava esimerkiksi koneiden säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta.

Linkkejä:

Työturvallisuuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Häirintää eri muodoissaan

Uhka ja väkivalta

Työturvallisuus